Historian väärällä puolella
Kvarnströmin kanta
Elokuu 2025
Etelä-Uusimaa
Historian väärällä puolella
Aloitetaan siitä, missä tilanne on tällä hetkellä pahin – Gazasta. Nälänhätä on todellinen, ja
yli 60 000 palestiinalaista siviiliä on tapettu Israelin iskuissa. Kuolonuhreista noin 20 000 on lapsia, loukkaantuneita lapsia on yli kaksinkertainen määrä, ja vielä useammat kärsivät
aliravitsemuksesta ja sairauksista.
Tässä kriisissä, todennäköisessä kansanmurhassa, Suomi ei ole neutraali niin kauan kun
emme tee kaikkeamme katastrofin pysäyttämiseksi. Emme ole neutraali maa niin kauan kun
käymme kauppaa – jopa asekauppaa – Israelin kanssa. Orpon hallituksen johdolla emme
kykene edes tunnustamaan Palestiinaa tällaisessa tilanteessa. Hallituskoalitiossa sekä KD
että Perussuomalaiset jarruttavat kaikkia toimia, jotka loisivat painetta Israelia kohtaan.
Voiko pääministeri saada rivit suoriksi tässä kysymyksessä? Kuinka kauan Kokoomus ja
RKP voivat hyväksyä Suomen nykyisen passiivisen linjan? Pelkään, että vastaus on: hyvin,
hyvin kauan.
SDP on valmis välikysymykseen eduskunnassa syyskuussa, mikäli hallitus ei asetu
presidentti Stubbin kannalle Palestiinan tunnustamisessa ja muutenkin ryhdy konkreettisiin
toimiin Israelin hallituksen painostamiseksi. Nykyisellä linjalla Orpon “teemme kaikkemme”
tarkoittaa käytännössä “emme tee mitään”, ja se on väärin. Suomi seisoo pahasti historian
väärällä puolella. Konflikti on todella monimutkainen, mutta kuten totesin some-julkaisussa
pari viikkoa sitten: maailma todistaa palestiinalaisten kärsimystä reaaliajassa päivästä
toiseen, kuukausi kuukaudelta, ja on tuhoisaa, että se kuitataan vain tyyliin ”niin, mutta
Hamas…”. Tämä merkitsee pelkästään palestiinalaisten inhimillisen hädän kieltämistä.
Ja ettei jäisi epäselväksi: tietenkin on vaadittava panttivankien vapauttamista. Tietenkin
tuomitsemme myös Hamasin julman väkivallan. Mikään ei kuitenkaan oikeuta rikoksiin
ihmisyyttä vastaan.
Sodista puhuen: elokuu on ollut tärkeä kuukausi myös Ukrainan sodassa. Kirjoittaessani on
vielä epävarmaa, onko Yhdysvalloissa mahdollisesti löydetty uusi rauhanpolku – ensin siellä
vieraili Putin, hänen jälkeensä Zelenskyi ja eurooppalaisia johtajia. Esimerkiksi presidentti
Stubbin rooli oli merkittävä, ja siitä voimme olla ylpeitä. Samalla on surullista, ettei
kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä toimi ja että Trumpin oikukkuus vaikuttaa niin
paljon. Tarvitsemme vahvempaa Eurooppaa ja jatkuvaa tukea Ukrainalle.
Purran lista ei mene läpi
Palestiina ei ole ainoa asia, jossa hallituksen eripura kasvaa. Hallituksen poliittinen syksy
alkoi valtiovarainministeri Purran sooloilulla, kun hän julkisti budjettiehdotuksen, joka sai
kovaa kritiikkiä sekä muista hallituspuolueista että oppositiosta. Purra haluaisi leikata muun
muassa sote-järjestöiltä, perusopetuksesta (raju leikkaus kuntien valtionosuuksiin heikentäisi
väistämättä juuri perusopetusta), tutkimuksesta jne. Näitä hän kutsui ”toissijaisiksi menoiksi”.
Ne ovat kaikkea muuta. Koulutuksella ja tutkimuksella on itseisarvo, mutta sen lisäksi ne
ovat kestävän kasvun edellytyksiä. Lisäleikkaukset sote-järjestöihin olisivat myös
lyhytnäköistä politiikkaa, jonka seuraukset nostaisivat kustannuksia ja lisäisivät välittömästi
inhimillistä kärsimystä.
Purra ehdotti myös pakolaiskiintiön laskemista nollaan – aikana, jolloin pakolaisia on
enemmän kuin koskaan aikaisemmin maailmassa. Tämä kaikki on trumpismin
normalisointia, ja muut hallituspuolueet mahdollistavat sen.
On sanomattakin selvää, ettei Purran ehdotus mene sellaisenaan läpi. Siihen tulee
muutoksia. Samalla on riski, että sosiaaliturvaan kohdistetaan uusia leikkauksia.
Syy, miksi hallitus pysyy kasassa, on sen jatkama oikeistolainen talous- ja
työelämäpolitiikka. Tähän asti tulos on kuitenkin surkea sekä taloudessa että työllisyydessä.
Hallitus on muun muassa poistanut työttömyysturvan suojaosan sillä perusteella, että
ihmiset siirtyisivät osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön. Kyselyn mukaan näyttää kuitenkin siltä,
että uudistus on päinvastoin ajanut osa-aikatyötä tekeviä työttömäksi. Uskotko, että tämä
saa hallituksen perääntymään? En minäkään. Valitettavasti.
Lisäksi tutkimuksissa on osoitettu, että oikeistopuolueiden lisäpanostukset Kela-korvauksiin
eivät ole johtaneet toivottuun tulokseen, vaan rahat ovat päätyneet lähinnä sote-yritysten
voittoihin. Tällekin linjalle löytyy vaihtoehtoja.
Poliittinen syksy alkaa surun merkeissä eduskunnassa ryhmätoverini Eemeli Peltosen poismenon myötä. Lepää rauhassa!
Johan Kvarnström
Kansanedustaja (SDP)
Raasepori