Tulevaisuus voi tuoda hyviä asioita tullessaan! Se edellyttää, että työskentelemme yhdessä yhteisen hyvän eteen; hyvinvointimme, ympäristömme ja rauhamme puolesta. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puolesta. Tässä on työni ydin Suomen eduskunnassa ja niin ikään kunnallisissa tehtävissäni Raaseporissa.
Meidän on panostettava koulutukseen itseisarvona, kilpailuvalttina ja vakauden sekä osaamisen avaimena, jotta selvitämme aikamme suurimmat haasteet: ilmastonmuutoksen ja kasvavan eriarvoisuuden.
Sokealle markkina-ajattelulle, suuryritysten valtapyrkimyksille, yksityistämisaallolle, heikoimmassa asemassa oleviin kohdistuville epäoikeudenmukaisille leikkauksille sekä rikkaiden verohelpotuksille on olemassa vaihtoehtoja.
Voimme heti ryhtyä kunnianhimoiseen ja oikeudenmukaiseen ilmastosiirtymään. Veropakolaisuus voidaan pysäyttää. Voimme yksinkertaistaa ja vahvistaa sosiaalitukijärjestelmää. Voimme sijoittaa tulevaisuuteen panostamalla lapsiin ja nuoriin muun muassa Islannin mallin mukaisella harrastustakuulla. Voimme luoda enemmän tasa-arvoa muun muassa perhevapaauudistuksella. Voimme luoda uudestaan luottamuksen työmarkkinoille. Voimme lopettaa eläkeläisten köyhyyden. Voimme varmistaa, että kaikki pääsevät tarvittaessa nopeasti lääkäriin. Voimme kehittää ammattikoulutusta. Voimme panostaa enemmän tutkimukseen. Meillä voi olla ihmisoikeuksia kunnioittava turvapaikkapolitiikka, joka ei riko perheitä. Voimme visioida ja tarttua toimeen. Me voimme ja meidän tulee sekä vaalia että kehittää pohjoismaista yhteistyötä.
Suomi otti uuden suunnan eduskuntavaaleissa vuonna 2019. Sosiaalidemokraattien johdolla luotiin historiallinen hallitusohjelma, joka alkoi nopeasti tuottaa konkreettisia tuloksia. Subjektiivinen päivähoito-oikeus palautettiin, matalimpia tukia ja eläkkeitä nostettiin, epäoikeudenmukainen niin kutsuttu aktiivimalli lakkautettiin, liikenneinvestoinnit ovat lisääntyneet, sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus etenee ilman yksityistämispakkoa, koulutukseen on myönnetty enemmän resursseja vuosien leikkauksien jälkeen. Tasa-arvoisempi perhevapaauudistus on käynnissä. Tuuli on kääntynyt!
Covid-19 ei horjuta solidariteettia, päinvastoin. Se osoittaa, että tarvitsemme yhteisöllisyyttä, huomaavaisuutta ja huolenpitoa lyhytnäköisen ja sokean oman edun tavoittelun sijaan. Pandemia merkitsee suuria taloudellisia haasteita ja koettelemuksia suurelle osalle väestöä. Olen ylpeä siitä, miten vastuullisesti Suomi on toiminut tässä vaativassa tilanteessa Sanna Marinin johdolla. Kriisi on osoittanut, että suuret muutokset ovat mahdollisia, jos katsomme ne hätätilanteissa tarpeellisiksi. Voimme ottaa oppia epidemiasta ja luoda oikeudenmukaisempaa muutosta kohti kestävämpää ja yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa. Panostuksia tarvitaan joka tasolla.
Taistelu jatkuu – yhdessä! Jokainen on tärkeä. Olemme kaikki osa suurempaa kokonaisuutta.
Uutisia
—Elämä—
Tietoa Johanista
Syntynyt: 27.3.1986
Asuu: Raaseporissa
Perhe: vaimo Katarina Backas, lapset Agnes, Siiri, Aron ja Adrian.
Koulutus: filosofian maisteri Åbo Akademista, pääaineena filosofia.
Luottamustehtävät: Kansanedustaja vuodesta 2019, ympäristövaliokunnan ja liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen. Sivistysvaliokunnan varajäsen. SDP:n puoluehallituksen jäsen elokuusta 2020. Folktingetin varapuheenjohtaja. Pohjoismaiden neuvoston varajäsen. Raaseporin kaupunginvaltuutettu vuodesta 2017. Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston hallituksen jäsen vuodesta 2020-2022.
Työ: Arbetarbladetin päätoimittaja (virkavapaalla 2019–2023). Aikaisemmin Västra Nyland-lehden toimittaja ja ennen sitä muun muassa kausityöntekijä lehdenjakajana.
Kiinnostuksen kohteet: Hiphop-musiikki, toiminut aikaisemmin rap-artistinimellä Qruu.
Taustastani
Olen poliitikko ja taustani on journalistiikassa sekä kulttuurissa. Ennen kaikkea olen kuitenkin perheenisä – keskellä ruuhkavuosia. Elämäni polut, aina Tammisaaren synnytysosastolta vuodesta 1986 tähän poikkeukselliseen tilanteeseen saakka, ovat olleet seikkailullisia, hienoja, kuoppaisia, kivuliaita ja opettavaisia. Uskallan väittää, että näiden vuosien kokemukset ovat tehneet minusta empaattisemman päätöksentekijän.
Varttumiseni yksinhuoltajaäitini, psykologi ja kirjailija Birgit Kvarnströmin kanssa, oli turvallinen ja hyvä. Samalla muistan panneeni jo aikaisin merkille, ettemme varsinaisesti olleet mikään stereotyyppinen perhe. Toisena vanhempanani pidin rakasta kummitätiäni. Kotini muihin vakiovieraisiin kuului työläisiä, heikompiosaisia erilaisine ongelmineen ja vahvoja kulttuuripersoonia. Feminismi ja kirjallisuus tulivat minulle äidinmaidossa. Asuimme aina vuokralla ja kerran meidän vuokrasopimuksemme irtisanottiin. Pelasin jalkapalloa Ekenäs IF:n urheiluseurassa, myöhemmin tennistä Tammisaaren Tenniskerholla. Opin hyödyllisiä asioita Österbyn vapaapalokunnassa. Pelasin tv-pelejä ja uppouduin elokuviin.
“Olen kokenut kiitollisuutta hyvinvoinnista, mutta olen myös nähnyt järjestelmän puutteita.”
Isäni Kalle Augustsson teki alati avustusmatkoja kriisialueille ja kertoi aina jännittäviä tarinoita. Ne olivat tositarinoita, jotka valottivat maailman varjopuolia. Hänen kauttaan tutustuin moniin pakolaisiin ja sain elinikäisiä ystäviä. Eräs hyvä ystäväni nukkui meillä silloin, kun ongelmat kotona kasvoivat liian suuriksi.
”Kerro isällesi terveisiä, että lakkaa salakuljettamasta tänne kurdeja, niitä on täällä jo tarpeeksi.” Näin sanoi kerran eräs koulukaverini minulle ala-asteella enkä voinut ymmärtää, miten saattoi olla väärin auttaa vainottuja perheitä. Harva asia saa minut yhtä vihaiseksi kuin rasismi. Kuullessani Latin Kingsien kappaleen Krossa rasismen hiphopmusiikki tuli minulle läheiseksi, ja aloin jo nuorena kirjoittaa kappaleita ja riimejä, jotka ajan myötä saivat yhä enemmän sisältöä.
Ollessani Tammisaaressa yläasteella Ekenäs högstadieskolassa heräsi kiinnostukseni historiaan, ja myöhemmin Ekenäs gymnasiumin lukiossa kiinnostuin filosofiasta. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen päätin mennä siviilipalvelukseen, vaikka olin saanut enoni kautta positiivisen kuvan myös puolustusvoimista. Gandhi veti tuolloin pisimmän korren yöpöydälläni olevista vaikuttajista ja johti minut Tammisaaren museoon. Sen jälkeen kaikki tapahtui yhdellä kertaa. Olin 19-vuotias, aloin räpätä ja minusta tuli isä. Kannoin vastuuni. Ajelin rantarataa kohti Turkua ja opintoja. Tein töitä kausityöntekijänä, ajoin traktoria Pohjassa, jaoin öisin lehtiä Karjaalla ja Inkoossa. Venytin penniä. Myös syöpä koetteli kovasti nuorta perhettämme.
Elämä jatkui ja kappaleista tuli levyjä. Vaihdoin lehtien jakamisen lehdissä kirjoittamiseen (Västra Nyland ja Hufvudstadsbladet) ja minua haastateltiin niissä myös artistina. Opinnot vaihtuivat tutkinnoksi ja johtivat määräaikaisiin työsuhteisiin. Tili oli välillä tyhjä. Aihetta niin ilon kuin surun kyyneliin oli tasaisin väliajoin. Olen nähnyt ympärilläni erittäin huonosti voivia ihmisiä. Olen myös nähnyt unelmien käyvän toteen ja olen itsekin onnistunut toteuttamaan omia unelmiani. Olen tuntenut kiitollisuutta hyvinvoinnista, mutta myös huomannut puutteita järjestelmässä.
On sanoin kuvaamattoman suuri kunnia, että nousin 4 219 äänen voimin eduskuntaan vuonna 2019. Olen nöyrästi kiitollinen tehtävän edessä ja näen itseni siten, kuten mentorini ja edeltäjäni Maarit Feldt-Ranta tapasi sanoa, linkkinä pitkässä ketjussa. Kunnioituksella instituutioita ja työläisliikkeen arvoja kohtaan, lupaan tehdä parhaani. Kipinä on vahva ja tuli palaa.
Elämä on ruokkinut poliittista nälkääni.
SYDÄN VASEMMALLA!
#KVARNSTRÖM2023
—Politiikka—
Poliittisen toimintani avainsanoja ovat ympäristö, sivistys ja ihmisoikeudet. Katson, että yhteiskunnan tulee aktiivisesti pyrkiä pitkäjänteiseen kestävyyteen ja vakauteen, yhdenvertaisuuden luomiseen ja kaikille yhtäläisten edellytysten tarjoamiseen. Vaikka pidämme itseämme miten tasa-arvoisina, on meillä tällä saralla vielä paljon tehtävää.
Alueellinen elämä on myös erittäin tärkeää. Sen olen huomannut jutellessani äänestäjieni kanssa. Länsi-Uudenmaan osalta teen paljon työtä liikenneasioissa, muun muassa rantaradan, valtatie 25:n sekä kantatie 51:n ja kantatie 52:n kehittämisessä. Puolustan myös aktiivisesti Raaseporin sairaalan tulevaisuutta.
Uskon koulutukseen ja puolustan maksuttoman toisen asteen koulutuksen uudistusta. Se on hyvä esimerkki lyhyen aikavälin kustannuksesta, joka itse asiassa onkin pitkällä aikavälillä sijoitus. Sen lisäksi panostuksella on itseisarvonsa. Erityisesti ammattikoulutus tarvitsee enemmän resursseja ja ansaitsee paremman statuksen yhteiskunnassamme nykytilaan verrattuna.
“...harkitsevaisuutta, rohkeutta tehdä aloitteita, ja kriittistä ajattelua...”
Sydäntäni lähellä oleva asia on niin ikään veropakolaisuuden pysäyttäminen. Meidän pitää estää se, että rikkaimmat ja ahneimmat piilottavat varallisuutensa veroparatiiseihin. Meidän täytyy estää suuryhtiöiden vilppi ja tehdä siitä laitonta. Puolueellani on tätä koskeva erinomainen ja kattava ohjelma, josta valitettavasti hyväksyttiin hallitusohjelmaan vain pieni osa. Veropakolaisuuden ja suuryhtiöiden aggressiivisen verosuunnittelun pysäyttäminen hyödyttää yrityksiämme, erityisesti maamme pieniä ja keskisuuria yrityksiä. On väärin, että suuret toimijat pääsevät vähemmällä kuin kunnialliset pienyrittäjät.
Kielelliset oikeudet pitää turvata ja niitä tulee kehittää myös jatkossa. Rinteen/Marinin hallitus kunnioittaa tätä aktiivisella otteella muun muassa kansalliskielistrategian uudistamisella. On tärkeää, että jokainen saa palvelua omalla äidinkielellään, ja on niin ikään kaikkien suomalaisten kulttuurista rikkautta sekä vahvuutta, että meillä on kaksi kansalliskieltä. Vähemmistökieliä tulee aina kunnioittaa, ja tämä pätee yhtä lailla tilanteisiin, joissa suomenkieliset ovat vähemmistönä, kuten kotikaupungissani Raaseporissa.
Maailma on monimutkainen ja kansanedustajana ei voi valita vain itseä kiinnostavia aiheita vaan on kannettava vastuu kaikissa kysymyksissä. Kukaan ei kuitenkaan voi olla asiantuntija kaikessa. Itse olen arvostanut poliitikoissa aina ajattelevaista suhtautumistapaa, rohkeutta aloitteellisuuteen, kriittistä ajattelua, rehellisyyttä myös puutteiden ja tietämättömyyden kohdalla sekä sydämen sykkimistä heikoimmassa asemassa oleville; solidaarisuuden auraa.
Foto: Christoffer Relander
Ilmastokysymys ei voi odottaa
Edustan vastuun kantamista aikamme suurimmissa haasteissa – ilmastonmuutoksessa ja kasvavassa eriarvoistumisessa. Nämä kaksi liittyvät toisiinsa, sillä sekä hallitseva että heikosti säännelty kapitalismi vie meitä ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömämpään suuntaan. Suomesta voi tulla koko Euroopan unioniin sekä maailmaan vaikuttava edelläkävijä. Marinin hallituksen tavoite on kunnianhimoinen, kuten kuuluukin. Vaikka olemme pieni maa, meidän täytyy muistaa suuret päästömme henkeä kohti mitattuna. Elämme osittain kestämättömästi, vaikka olemme monilla alueilla edelläkävijöitä.
Meidän tulee ohjata yritystuki kokonaan uusiutuvaan energiaan ja ilmastosiirtymiin sekä kestävään tuotekehitykseen. Meidän tulee poistaa valtiontuki fossiilisilta energiamuodoilta. Omistajina meidän tulee olla ympäristöllisesti aktiivisempia eikä sallia sitä, että valtionomisteiset yhtiöt haastavat oikeuteen toisia valtioita, jotka pysäyttävät hiilivoimaloita, kun ne tulisi lakkauttaa kaikkialla maailmassa.
Uskon olemassa olevaan rataverkostoon panostamiseen sekä julkisen liikenteen joustavuuteen ja saatavuuteen. On epäoikeudenmukaista verottaa kovemmin auton käytöstä yhteiskunnassa, joka on rakennettu siten, että ihmiset tarvitsevat autoa.
Tarvitsemme enemmän tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa sekä ongelmallista ydinvoimaa siirtymävaiheen ajan. Hiilinieluamme täytyy lisätä tieteellisen asiantuntijuuden pohjalta. Meidän pitää kantaa vastuumme maana eikä sysätä syytä yksilön kulutusvalinnoille. Meidän tulee sitä vastoin mahdollistaa ja helpottaa kestävien valintojen tekoa. Ympäristöystävällisen tulee olla edullista.
Foto: SDP bildarkiv
TYÖN TULEE AINA KANNATTAA
Hyvinvointimme perusta on siinä, että ihmiset voivat tulla toimeen palkallaan. Työmarkkinajärjestöt ovat tässä keskeisessä asemassa. Valtio voi lisäksi luoda tukijärjestelmän, jonka avulla on aina kannattavaa tehdä työtä. Sosiaalista tukijärjestelmää tulee vahvistaa ja yksinkertaistaa. Uskon vahvasti SDP:n yleisturvamalliin ja sitä voidaan edelleen kehittää. Nyt siinä on kolme tasoa: tarveharkintainen takuutaso, syyperusteinen yleistaso ja aktiivitaso, joka palkitsee aktiivisuudesta (vastakohtana niin kutsutulle aktiivimallille).
Ihmisten ei tarvitse enää sinkoilla luukulta luukulle vaihtuvissa elämäntilanteissa. Yleistason tuki koskee muun muassa opiskelijoita, työttömiä ja vanhempainvapaalla olevia. Ansiosidonnainen tuki säilyy. Työnteko kannattaa aina. Kannustinloukut poistetaan. Käytännöllinen ja tekninen toteutus on mahdollista uuden tulorekisterin kautta.
Tiedän monia samanhenkisiä, jotka puhuvat perustulon puolesta. Itse en ole vakuuttunut sen toimivuudesta. Sen sijaan näen, että on suuri vaara panna niin sanotusti kaikki munat samaan koriin. Kun oikeisto on juonessa mukana, tulisi varoituskellojen soida. Ajatus on oikein hyvä, mutta järjestelmä olisi tehoton ja sisältäisi riskin siitä, että ainoaa tukea leikattaisiin, jos poliittiset voimasuhteet sen jonain päivänä sallisivat.
Tarvitaan aina lisäksi tarveharkintainen tuki, joten byrokratiaa ei voida kokonaan poistaa. Pääasia on, että työnteko kannattaa aina, että tarpeeksi suuri tuki on mahdollista saada aikaisin, joustavasti ja nopeasti, kun tarve vaatii.
Omat elämänkokemukseni ovat saaneet minut vakuuttuneeksi tästä kaikesta. Tukijärjestelmästä pitää tehdä joustavampi. Jotkin asiat ovat onneksi kehittyneet niistä ajoista, kun itse olin opiskelija, vanhempainvapaalla tai pätkätyöläinen. Samaan aikaan jotkin tukitasot laahaavat perässä. Hulluimpia ovat tilanteet, joissa työnteko ei kannata tai työttömän ei kannata opiskella.
Foto: Lina Enlund
sanon KYLLÄ!
Kyllä pysyvälle ja horjumattomalle ihmisoikeuksien puolustamiselle. Kyllä vahvemmille EU-tason oikeusvaltiomekanismeille. Kyllä tasa-arvoisemmalle perhevapaauudistukselle. Kyllä eräänlaiselle siirtymälle tuloverotuksesta pääomaverotukseen yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi. Kyllä vesiemme yksityistämisen kieltävälle laille.
Kyllä oikeudenmukaiselle ilmastosiirtymälle, jota Suomen kaltainen pieni maa voi ja jota sen pitää puolustaa. Kyllä kokeilulle, jossa arvonlisäverotus määräytyy ilmastovaikutuksen myötä. Kyllä lentoverolle.
Kyllä harmaan talouden ja veropakolaisuuden aktiiviselle torjunnalle SDP:n konkreettisen ohjelman (linkki) kautta. Kyllä toimenpiteille, joista saadaan tuloja hyvinvoinnin kehittämiseen. Kyllä SDP:n eläkepoliittisen ohjelman mukaiselle eläkeläisten köyhyyden poistamiselle.
Kyllä taatuille julkisille palveluille sekä suomeksi että ruotsiksi. Kyllä edelleen kehitettävälle pohjoismaiselle yhteistyölle. Kyllä julkisen hallinnon alla olevalle hoidolle yksityistämisten sijaan. Kyllä uskolle julkisen sektorin vahvuuksiin hajautuksen sijasta. Kyllä sosiaali- ja terveydenhuollon ennaltaehkäiseville panostuksille.
Kyllä kaksoisraiteille useille rataosille pitkin rantarataa ja Hanko-Hyvinkää -radasta saatavalle synergialle. Kyllä taksilainsäädännölle, joka takaa taksien saatavuuden. Kyllä valtatie 25:n ja kantatie 51:n panostuksille.
Kyllä inhimilliselle ja solidaariselle turvapaikka- ja pakolaispolitiikalle, joka ei riko perheitä. Kyllä paremmalle kotouttamiselle. Kyllä maksuttomalle toisen asteen koulutukselle ja oppivelvollisuuden pidentämiselle. Kyllä koulutuspanostuksille, erityisesti ammattikoulutuksessa.
Kyllä oikeudenmukaisemmalle Suomelle. Kyllä elinvoimaiselle Länsi-Uudellemaalle. Kyllä kestävämmälle ja toimivammalle Raaseporille.
—YHTEYDENOTTO—
Politiikka on kuin pitkäjänteinen joukkuelaji. Meidän on tehtävä yhteistyötä. Päivittäisessä työssä tarvitaan monien eri ihmisten näkökulmaa asioihin. Myös vaalien alla vaaditaan paljon työtä, niin pientä kuin suurta. On erilaisia tapoja auttaa ja tukea toisia. Demokratia tarvitsee keskustelua, ajatustenvaihtoa ja ideoita. Mitä tahansa sinulla on sydämelläsi, älä epäröi:
Ole yhteydessä!
