Grönlannin asia on meidän
Kvarnströmin kanta, Etelä-Uusimaa
Tammikuu 2026
Grönlannin asia on meidän
Vuosi alkaa suurten haasteiden merkeissä. Suomessa työttömyysaste on tällä hetkellä EU:n korkein, samalla kun maailmalla tapahtuu vakavia ja ikäviä asioita. Iranissa kansa vaatii vapautta, ja hallinto vastaa tappamalla mielenosoittajia – teko, joka on yksiselitteisesti tuomittava.
Voimapolitiikka on palannut kansainväliseen politiikan keskiöön jo vuosia sitten, mutta tämän vuoden alussa tämä ilmiö eskaloitui nopeasti Trumpin hallinnon toimesta. USA teki sotilasiskuja Venezuelaan ja toisti aikeensa ottaa Grönlantia haltuunsa “tavalla tai toisella”.
Vaikka Venezuelan presidentin legitimiteetti oli laajasti kyseenalaistettu, iskut rikkoivat selkeästi kansainvälistä oikeutta. Erityisesti Suomen kaltaiselle pienelle demokraattiselle maalle elintärkeä sääntöpohjainen järjestys horjuu.
Grönlannin tilanne on sekä absurdi että traaginen. Jos Yhdysvallat ottaisi Grönlannin haltuunsa sotilaallista voimaa käyttäen, se merkitsisi loppua Natolle sellaisena kuin me Atlantin liiton tänään tunnemme. Trumpin myötämielinen suhtautuminen Putiniin on jo murentanut osan siitä luottamuksesta, jota on rakennettu vuosikymmenten ajan. Tämä vahinko on ajan myötä korjattavissa, mutta nyt on olemassa riski peruuttamattomista käänteistä. On käynyt selväksi, että oikeistopopulismi rapauttaa rakenteita, joiden on tarkoitus suojata turvallisuuttamme.
Trumpin turvallisuusargumentti ei päde. Yhdysvallat, maa, joka itse asiassa on sitoutunut Grönlannin puolustamiseen, voi jo nykyisen järjestelmän puitteissa vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan saarella melkein rajattomasti.
Kahden Trumpin politiikkaa normalisoivan argumentin vastineet ajankohtaisessa keskustelussa:
”Toiset, kuten Venäjä, tekevät vielä pahempia asioita” – Kyllä, mutta tästä ei seuraa, että länsimaiden tulisi toimia autoritaaristen hallintojen tavoin, päinvastoin. Juuri tällaista kehitystä vastaan me asetumme tukiessamme Ukrainan suvereniteettia ja itsenäisyyttä.
”Trump on liikemies” – Kyllä, mutta se ei oikeuta demokraattisten periaatteiden myymiseen eikä itsehallintoalueen luovuttamiseen, ei sääntöpohjaisen järjestelmän purkamiseen eikä väkivallan käyttöön.
Sisäpolitiikassakin tilanne on synkkä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Orpon hallituksen kaikki keskeiset taloustavoitteet jäävät haaveiksi. Oppositiossa olemme jatkuvasti kritisoineet hallituksen arvovalintoja ja oikeistopolitiikkaa, joka lisää lapsiköyhyyttä ja suosii varakkaita. Arvojen lisäksi on kyse myös siitä, millaiset toimet toimivat ja millaiset eivät. Hallituksen näytöt ovat karmeat.
On totta, että rakenteelliset toimet tuottavat tuloksia vasta pidemmällä aikavälillä, mutta hallituksen tapa hoitaa heikkoa suhdannetilannetta on ollut katastrofaalinen.
Suomi on tällä kaudella joutunut EU:n ns. “tarkkailuluokalle” ja velka vain kasvaa, vaikka sen hillitsemisestä puhutaan jatkuvasti. Lisäksi meillä on, kuten mainitsin alussa, EU:n korkein työttömyysaste. Sen sijaan, että hallitus olisi reagoinut ripeästi nousevaan työttömyyteen ennen sen muuttumista rakenteelliseksi ongelmaksi, hallitus on omilla toimillaan pahentanut tilannetta.
Luottamuksen palauttaminen pitää nyt olla politiikan keskiössä.
Vaikka hallituksen ja opposition näkemykset poikkeavat toisistaan, on ilahduttavaa, että silloin tällöin nähdään myös parempaa pitkäjänteisyyttä politiikassa. Liikenne 12 -suunnitelma on tästä hyvä esimerkki. Uudistettu suunnitelma, joka on valmisteltu parlamentaarisesti, annettiin eduskunnalle selontekona juuri ennen joulua. Siinä on tärkeitä periaatteita ja linjauksia. Näen, että merkittävä osa niistä on Länsi-Uudenmaan intressien mukaisia, esimerkiksi satamien merkitykseen ja työmatkoihin liittyvät kirjaukset.
Käsittelemme selontekoa kevään aikana liikenne- ja viestintävaliokunnassa.
Lopuksi, tutun tapaan, muutama kannanotto:
Poistetaan esteet työttömyysturvan piirissä opiskelulta.
Otetaan uudelleen käyttöön työttömyysturvan ja asuntotuen suojaosat, jotka helpottavat tuen ja ansioiden yhteensovittamista.
Palautetaan työttömyysturvan lapsikorotukset lapsiperheköyhyyden ehkäisemiseksi.
Hyvää alkanutta uutta vuotta teille kaikille! Kaikista haasteista huolimatta, tämä vuosi voi tuoda myös positiivisia uutisia. Suomella on edelleen erinomaiset edellytykset nousta kasvu-uralle.
Johan Kvarnström
Kansanedustaja (SDP)
Raasepori