Henkinen kriisinkestävyys ratkaisee

Kvarnströmin kanta

Lokakuu 2026

Etelä-Uusimaa

Henkinen kriisinkestävyys ratkaisee

Lokakuun ensimmäisenä päivänä palasin täysipainoisesti eduskuntatyöhön kolmen ja puolen viikon mittaisen kansallisen maanpuolustuskurssin jälkeen. Kurssi oli erittäin antoisa ja avasi silmiä sille, kuinka kokonaisvaltaisesta asiasta turvallisuudessa on kyse. Tämä on hyvä pitää mielessä aikana, jolloin keskustellaan paljon niin sanotusta kovasta turvallisuudesta eli sotilaallisesta puolustuksesta. Suomen turvallisuusstrategiassa korostetaan henkisen kriisinkestävyyden merkitystä. Yksi monista opeista kiteytyi mottoon: yhteistyö ei ole hyve vaan välttämättömyys.

Yhteistyötä tarvitaan myös alueellisessa edunvalvonnassa. Läntisellä Uudellamaalla toimimme näiden asioiden parissa yhä tiiviimmin yhteisenä joukkueena. Meillä on jo vuosia ollut toimiva alueellinen rantaratatyöryhmä, ja nyt yhteistyö toivottavasti kehittyy pikkuhiljaa entisestään Västra-yhteistyön käynnistyessä. Hangosta Siuntioon ulottuvilla rannikkokunnilla on yhteisiä hallitusohjelmatavoitteita, ja eduskunnassa meillä on valtatie 25 puolesta toimiva verkosto. Lisäksi Hanko, Raasepori ja Inkoo muodostavat yhteisen työllisyysalueen.

Opposition edustajana vaikuttaminen on tietenkin haastavampaa, mutta toisaalta oppositioasema tarjoaa mahdollisuuden tehdä esimerkiksi talousarvioaloitteita, jotka eivät ole hallituspuolueiden edustajille samalla tavalla sopiva vaikuttamisen väline. Näin me alueemme etuja tällä hetkellä eduskunnassa ajavat – käytännössä ennen kaikkea minä ja Henrik Wickström (rkp) – voimme täydentää toistemme työtä. Ihanteellista olisi tietenkin, jos olisimme molemmat hallituspuolueiden edustajia. Ehkä seuraavalla vaalikaudella.

Joka tapauksessa jätin heti maanpuolustuskurssilta palattuani eduskuntaan viisi Länsi-Uusimaata koskevaa talousarvioaloitetta. Ne koskivat valtatie 25:tä, Rantarataa, kantatie 51:tä ja kantatie 52:ta sekä Pohjassa kulkevaa Vanhaa Turuntietä.

Lehdistötiedotteessani totesin, että on äärimmäisen harvinaista, että hankkeet toteutuvat tätä kautta. Aloitteet voivat kuitenkin vaikuttaa siihen, mitkä kohteet saavat rahoitusta eduskunnan niin sanotuista joululahjarahoista. Lisäksi aloitteiden saama huomio voi ajan myötä tuottaa tulosta, vaikka opposition tekemät talousarvioaloitteet yleensä hylätäänkin täysistunnossa.

Katseet kääntyvät päivä päivältä yhä enemmän kevään eduskuntavaaleihin. Kokoomus kertoi ensimmäisenä puolueena, miten se aikoo sopeuttaa julkista taloutta ensi vaalikaudella. Viesti oli selkeä, mitä arvostan, vaikka olenkin puolueen kanssa eri mieltä: tavoitteena on kahdeksan miljardin euron sopeutus ilman veronkorotuksia.

Suhtaudun erittäin kriittisesti soteen kohdistuviin kahden miljardin euron leikkauksiin ja sosiaaliturvaleikkauksiin. Jo nyt tiedämme, että jonot jopa syöpähoitoihin ovat Suomessa kohtuuttoman pitkiä.

Myös Kokoomuksen eläkkeisiin kohdistuvaksi kaavaillun kahden miljardin euron säästön sisältö jäi todella epäselväksi.

Näiden lisäksi Kokoomus haluaa leikata Ylen rahoituksesta 120 miljoonaa euroa. Haluan muistuttaa, ettei tällainen leikkaus vahvista julkista taloutta vastaavalla summalla. On surullista, että Kokoomus lähtee tässä mukaan perussuomalaisten Yle-hyökkäyksiin.

Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro on viime aikoina herättänyt keskustelua ehdotuksesta nostaa eläkeikää. Eduskunnan kyselytunnilla 8.10. nostin esiin, että nyt olisi parempi keskittyä työllisyyden vahvistamiseen ja työkyvyn parantamiseen.

Työkyvyttömyys aiheuttaa miljardiluokan kustannuksia. Eläkeiän nostamisesta ei ole apua, jos työelämä on jo nyt liian kuormittavaa liian monille.

Meidän demareiden vaihtoehto ensi vaalikaudelle on vielä työn alla. Ennen säästöohjelmaa julkaistaan kuitenkin vielä startup-ohjelma talouskasvun vauhdittamiseksi.

Lisäksi olemme nostaneet esiin uuden, kaksikerroksisen aikuiskoulutustuen valmistelun. Orpon hallitus lakkautti aiemman aikuiskoulutustuen ja lupasi tilalle uuden tukimuodon, mutta sitä ei ole vieläkään nähty.

Lopuksi haluan vielä painottaa, että Googlen toteuttamat laajat maanrakennus- ja hakkuutyöt ilman lain edellyttämiä ympäristövaikutusten arviointeja ovat vakava asia, jota ei voi sivuuttaa olankohautuksella. Myös suuryritysten on kannettava seuraukset lain rikkomisesta.

Aivan lopuksi voin kertoa, että olen saanut kaksi uutta tehtävää: toimin nyt Kelan valtuutettuna ja SDP:n eläinpoliittisen työryhmän puheenjohtajana.

Johan Kvarnström

Kansanedustaja (SDP)

Raasepori