Analyysi: Tukea kotitalouksille kyllä, mutta kestävä vastaus energiakriisiin on oikeudenmukainen siirtymä

Analyysi: Tukea kotitalouksille kyllä, mutta kestävä vastaus energiakriisiin on oikeudenmukainen siirtymä

Lähi-idän sota vaikuttaa jo öljyn ja kaasun hintaan ja tulee vaikuttamaan siihen ainakin lähitulevaisuudessa. Inflaation suuruus on epävarmaa, samoin se, kuinka pitkäkestoinen uusi energiakriisi on. Yksi asia on kuitenkin varma: pelkkä kriisinhallinta ei riitä, vaan se, mikä aidosti auttaa meitä kaikkia pitkällä aikavälillä, on se, että teemme lopullisesti itsemme riippumattomiksi fossiilisista polttoaineista.

Ensinnäkin, asian ydin: sodan pahinta ovat tappaminen, kärsimys ja tuho, se että ihmiset menettävät läheisiään ja kotinsa tuhoutuvat. Kuinka vastenmielinen Iranin hallinto onkin, koulujen pommittaminen ja lasten tappaminen on moraalitonta. Tämä on tärkeintä saada loppumaan. Se, että polttoaine kallistuu, on tähän verrattuna vähäpätöinen asia.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kysymys olisi merkityksetön. Kyse on toisaalta siitä, miten ihmiset selviävät arjestaan, ja toisaalta kyse on demokratiasta: jos meillä ei ole politiikkaa, joka tukee ihmisten elämää, oikeistopopulismi ja uusi fasismi jatkavat etenemistään länsimaissa.

Tilanne on nyt epävarma. Eskaloituuko sota? Onko tämä vuosisadan energiakriisi vai olemmeko jo nähneet pahimman? Miten hallituksemme reagoi? Mikä on meidän vaihtoehtomme?

Koska Ruotsilla on suhteellisen vahva julkinen talous ja vaalit ovat tulossa syksyllä, ei ollut suuri yllätys, että Ruotsin hallitus ilmoitti sähkötuesta ja bensiinin ja dieselin veron alentamisesta. Yllättävämpää oli, että Ruotsin johtava oppositiopuolue sosialidemokraatit ehti esittää yksiselitteisen vaatimuksen bensiinin ja dieselin veron alentamisesta. Tämä vaatimus sai kritiikkiä kahdelta suunnalta: sekä niiltä, jotka korostavat siirtymän tärkeyttä, että niiltä, jotka ovat aina halunneet matalampia bensiininhintoja eivätkä ole pitäneet vasemmistoblokkia uskottavana tässä kysymyksessä.

Oma analyysini on, että kyse oli yksinkertaisesti viestinnän epäonnistumisesta. Nykyisessä digitaalisessa maailmassa on toki tärkeää ilmaista asiat napakasti, mutta tämän kysymyksen monimutkaisuus olisi vaatinut enemmän kuin oikeistopopulistista ilmaisutapaa, jonka oikeistopopulistit itse joka tapauksessa hallitsevat paremmin.

On syytä pysähtyä kaasun äärelle. Maakaasun siis. Ajatella, miten uskomaton onni onkaan, että emme ole siitä kovin riippuvaisia. Emme täysin riippumattomia, mutta lähes. Ne maat, jotka ovat tehneet itsensä täysin riippuvaisiksi maakaasusta, ylläpitävät energiainfrastruktuuria, joka hyödyttää Putinin sotakassaa. On syytä huomata, että EU-maat tuovat vielä tänäkin vuonna kaasua Venäjältä yhdellä kädellä samalla kun tukevat Ukrainaa toisella. Tämä on kestämätöntä kaikin tavoin.

Meihin Suomessa vaikuttavat ennen kaikkea öljyn hinnannousut, jotka nekin hyödyttävät Putinia. Ajatella, jos olisimme riippumattomia myös öljystä. Tällöin energiakriisi vaikuttaisi meihin vain siltä osin kuin kansainväliset kuljetukset kärsivät – ei lainkaan merkityksettömästi, mutta huomattavasti rajatummin kuin nyt.

Suunniteltu ruotsalainen veronalennus pitäisi bensiinin ja dieselin veron EU:n minimitasolla viiden kuukauden ajan. Valtiolle sen hinnaksi arvioidaan 1,5 miljardia kruunua eli noin 130 miljoonaa euroa. Vaikutuksen pumpulla arvioidaan olevan yksi kruunu eli alle 10 senttiä. Kyseessä ei siis ole kovin tehokas keino, kun otetaan huomioon, että bensiinin hinta on noussut ja jatkaa nousuaan huomattavasti enemmän. Tuki ei myöskään kohdistu eniten tarvitseville, mikä olisi taloudellisesti järkevämpää. Se kuitenkin tukee kotitalouksien taloutta jossain määrin.

Se, mikä todella olisi edullista, olisi kuitenkin se, että olisimme huomattavasti vähemmän riippuvaisia bensiinistä ja dieselistä. Teknologia on jo suurelta osin olemassa, ja siellä missä sitä vielä puuttuu, kehitys etenee nopeasti. Se, mikä puuttuu, on poliittisen enemmistön tahto.

Ei ole kestävää, että olemme näin riippuvaisia fossiilisista polttoaineista – ei ekologisesti eikä taloudellisesti. Nyt kun Suomessa tarvitaan kipeästi taloudellista valonpilkahdusta, on vaarana, että se jää toteutumatta, koska emme ole vielä onnistuneet siirtymässä. Loikka uusiutuvaan energiaan olisi suurin tuki koko yhteiskunnalle. (Keskipitkällä aikavälillä erillinen kysymys on, olemmeko sellaisen kriisin edessä, että se oikeuttaa poikkeamaan finanssipoliittisesta sopimuksesta.)

Tämä on myös demokratiakysymys. Epädemokraattiset valtiot vastaavat noin puolesta maailman öljyntuotannosta. Lisäksi nämä autoritaariset valtiot vastaavat suurimmasta osasta fossiilisten polttoaineiden viennistä. Miksi meidän tulisi tukea diktatuureja, hyödyttää Putinin sotaa ja samalla tuhota ympäristöä sekä altistaa taloutemme ennakoimattomuudelle?

Energiakriisin aikana tarvitaan luonnollisesti järkeviä tukia kotitalouksille. Painopisteen on kuitenkin oltava oikeudenmukaisessa siirtymässä, joka tekee meistä riippumattomia fossiilisista polttoaineista. Se maksaa jonkin verran, mutta vaihtoehto maksaa pitkällä aikavälillä enemmän.

Ilmastonmuutoksen pitäisi riittää perusteeksi vihreälle siirtymälle, mutta näin ei ilmeisesti ole. Yhdessä ihmisten arjen kustannuksiin liittyvien kysymysten ja demokratia-argumenttien kanssa voimme toivottavasti onnistua paremmin pyrkimyksessä irtautua öljyriippuvuudesta.

Johan Kvarnström
Kansanedustaja (SDP)
Raasepori