Uusi laki lisää digitaalista syrjintää

Uusi laki lisää digitaalista syrjintää

Hallituksen päätös siirtää viranomaisviestintää yhä vahvemmin digitaaliseen muotoon lisää eriarvoisuutta ja voi johtaa siihen, että ihmiset jäävät vaille tärkeää tietoa. Uudistus tarkoittaa käytännössä sitä, että viranomaiset lähettävät päätöksiä ja muita viestejä entistä useammin ainoastaan Suomi.fi-palvelun kautta. Jo yksikin sähköisen palvelun käyttö voi käytännössä ohjata henkilön automaattisesti digitaaliseen viranomaispostiin – jopa ilman, että hän on antanut sähköpostiosoitetta tai tehnyt tietoista valintaa asiasta.

Samalla mahdollisuus valita paperiposti heikkenee. Vaikka poikkeusta voi hakea, se myönnetään vain vuodeksi kerrallaan. Tämä tekee paperiviestinnästä epävarmemman vaihtoehdon kuin aiemmin ja siirtää vastuuta yksilölle tavalla, joka ei ole kaikille kohtuullinen. Oppositio vastusti lakia eduskunnassa juuri näistä syistä, mutta hallitus päätti viedä uudistuksen läpi.

Toistaiseksi lakimuutos on saanut melko vähän huomiota julkisessa keskustelussa. Kun sen vaikutukset alkavat näkyä ihmisten arjessa, reaktiot voivat kuitenkin voimistua. Ei ole poissuljettua, että asiasta syntyy kansalaisaloite, jos riittävän moni kokee oikeuksiensa heikentyneen.

Riskit ovat ilmeisiä. Jos tärkeä viranomaisviesti jää huomaamatta, seuraukset voivat olla vakavia. Kyse ei ole vain käytännön hankaluuksista, vaan myös oikeusturvasta ja yhdenvertaisesta kohtelusta. Eduskuntakäsittelyn yhteydessä opposition vastalauseessa varoitettiin juuri näistä ongelmista, mutta varoituksista huolimatta lakia ei muutettu.

On helppo nähdä, keitä muutos koskettaa eniten. Kaikilla ei ole riittäviä digitaalisia taitoja, eikä kaikilla ole mahdollisuutta saada apua. Toiset voivat menettää taitonsa ajan myötä esimerkiksi iän tai sairauden vuoksi. Yksikin kirjautuminen sähköiseen palveluun voi siirtää henkilön käytännössä pysyvästi digitaalisen viestinnän piiriin ilman, että hän ymmärtää muutoksen seuraukset. Monille paperiposti on edelleen luotettavin ja turvallisin tapa varmistaa, että tärkeä tieto todella tavoittaa vastaanottajan.

Digitaaliset palvelut ovat parhaimmillaan tehokkaita ja toimivia, ja niitä tulee kehittää edelleen. Niiden käytön on kuitenkin perustuttava vapaaehtoisuuteen, ei pakkoon tai huomaamattomaan ohjaukseen. Jokaisella tulisi olla todellinen ja pysyvä oikeus valita, miten vastaanottaa viranomaisviestinsä.

On myös tärkeää muistaa, että digitalisaatio ei voi korvata inhimillistä kohtaamista. Siksi on ongelmallista, että samaan aikaan kun digitaalisten palvelujen käyttöä lisätään, esimerkiksi vanhuspalveluiden resursseja leikataan. Kestävä digitalisaatio edellyttäisi pikemminkin lisäpanostuksia tukeen ja neuvontaan, jotta kaikki pysyvät mukana muutoksessa.

Johan Kvarnström

Kansanedustaja (SDP)

Raasepori