Länsi-Uusimaa kärsii sote-leikkauksista

Kvarnströmin kanta

Etelä-Uusimaa

Heinäkuu 2026

Länsi-Uusimaa kärsii sote-leikkauksista

Eduskunta jäi kesäkuun loppupuolella istuntovapaalle dramaattisen päivän jälkeen. Äänestimme monista tärkeistä asioista, kuten uusista sote-leikkauksista, jotka osuvat epäreilusti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen. Tämän äänestyksen lopputulos oli odotettu: hallituspuolueet voittivat äänin 100–75, vaikka niiden riveistä kuului myös kriittisiä ääniä – luonnollisesti juuri Uudeltamaalta ja Helsingistä, joka on toinen suuri häviäjä ja joutuu kantamaan merkittävän osan tämän 390 miljoonan euron leikkauksen taakasta. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen osuus on noin 65 miljoonaa euroa. Tämä on epäoikeudenmukaista.

Se, että alueemme talous on suhteellisen hyvässä kunnossa, ei johdu runsaista resursseista, vaan nopeista sopeutustoimista ja palvelujen heikentymisestä. Me länsiuusmaalaiset, erityisesti Espoon länsipuolella asuvat, olemme kärsineet sekä alueen omista sopeutustoimista että HUSin säästötoimista. Eduskunnan täysistuntosalin ministeriaitiosta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta kuvataan usein menestystarinana, mutta ihmisten kokemukset ovat aivan toisenlaisia.

Keskeisempi ja jännittävämpi oli kuitenkin äänestys ministeri Rydmanin luottamuksesta. Oliko mahdollista, ettei yksikään hallituspuolueiden edustaja äänestäisi epäluottamuksen puolesta? Vastaus on, että oli. RKP:n ryhmä lähetti kuitenkin vahvan viestin, kun koko ryhmä äänesti tyhjää. Itse äänestin tietenkin epäluottamuksen puolesta.

Katson, ettei Rydmanin toiminta ole ollut ministerille sopivaa. Hänen ehdottamansa STEA-kriteerit on laadittu tavalla, joka vaikuttaa olevan eräänlainen kosto niille järjestöille, jotka ovat kritisoineet hallituksen leikkauksia. Lisäksi ne osuvat järjestöihin, jotka tekevät työtä vähemmistöjen ja ihmisoikeuksien puolesta. Jos joku tätä pohtii, niin kyllä – lain mukaan STEA-avustuksia pitää myöntää myös tällaisiin tarkoituksiin.

Pikkaisen jännittäviä olivat myös äänestykset alkoholilain muutoksista. Näissä kysymyksissä hallituspuolue KD on nimittäin saanut vapaat kädet hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti, joten tiukka äänestystulos oli mahdollinen. Valitettavasti hallituksen esitykset saivat eduskunnan hyväksynnän.

Itse suhtaudun kriittisesti siihen, että muutos mahdollistaa alkoholin kotiinkuljetuksen ja ylipäätään lisää saatavuutta samalla, kun on ilmeinen riski siitä, että verotulot vähenevät merkittävästi. Hallituksen esityksessä oli monia perusteluja, mutta ne eivät koskeneet kaikkein tärkeintä asiaa – ihmisten terveyttä ja turvallisuutta.

Pidän muutoksia kokonaisuutena vastuuttomina, vaikka yksittäiset elementit voivatkin olla tarkoituksenmukaisia.

Alkoholin saatavuuden parantaminen osuu huonoon aikaan, kun monet voivat huonosti ja maassamme vallitsee massatyöttömyys. Uudet työllisyys- ja työttömyysluvut ovat synkkiä, vaikka taloudessa on muuten ollut pieniä valonpilkahduksia. Toukokuussa “työttömien määrä kasvoi suurimmilleen 2000-luvulla” ja “Työllisyysaste jatkoi alenemistaan korona-ajan tasolle” (Yle.fi 24.6.2026). Työttömiä oli 376 000, mikä on 68 000 enemmän kuin viime vuoden toukokuussa.

Viime aikoina olemme myös saaneet surullisia tietoja lähisuhdeväkivallan kasvusta. Kehitys on ollut erityisen huolestuttavaa naisiin kohdistuvan väkivallan osalta. Henkirikosten määrä on lyhyessä ajassa kasvanut, ja toukokuun lopulla kerrottiin, että vuonna 2026 nainen on kuollut väkivallan seurauksena keskimäärin joka toinen viikko.

Tilanne edellyttää nopeaa ja määrätietoista reagointia. Lähisuhdeväkivalta on nähtävä yhteiskunnallisena hätätilana, johon on puututtava viipymättä. Tämä tarkoittaa sekä lainsäädännön kehittämistä että viranomaisten ja järjestöjen yhteistyön vahvistamista.

Naisten oikeuksista puhuttaessa pahin tilanne on Talebanien hallitsemassa Afganistanissa. Tästä syystä nostin SDP:n ensimmäisen varapuheenjohtajan Nasima Razmyarin kanssa esiin sen, kuinka väärin on, että EU-komissio järjesti “teknisen tason kokouksen” Talebanien kanssa Brysselissä. Keskustelun aiheena olivat turvapaikanhakijoiden palautukset. Ensimmäisen tapaamisen olisi pitänyt koskea ihmisoikeustilannetta. Jos Talebanit otetaan mukaan yhteistyöhön, se on lähtökohtaisesti huono asetelma.

Some-julkaisumme aiheesta sai aikaan vihamyrskyn, ja saimme yli tuhat rasistista kommenttia ja viestiä. Mutta meitä ei voida koskaan vaientaa.

Heinäkuussa politiikassa on yleensä rauhallisempaa, mutta ei ole poissuljettua, että Rydmanin tapaus ja sote-järjestöjä koskevat kysymykset johtavat vakavampaan hallituskriisiin.

Johan Kvarnström

Kansanedustaja (SDP)

Raasepori