Puheenvuoroni eduskunnassa, mitt anförande i riksdagen 1.9.2026
Puheenvuoroni eduskunnassa, mitt anförande i riksdagen 1.9.2026:
Arvoisa puhemies, ärade talman,
Ihan aluksi haluan kiittää tästä laajasta ja monipuolisesta kertomuksesta tärkeän instituution toiminnasta viime vuonna. Oikeusasiamiehen kanslian työ on erittäin arvokasta ja tärkeää demokratiassamme.
On ilahduttavaa, että keskeiset käsittelyaikatavoitteet saavutettiin, vaikka työmäärä kasvoi. Kertomusvuonna ratkaistiin yli 7 000 kantelua.
On merkittävää ja kertovaa, että suurimmat kantelumäärät kohdistuivat muun muassa sosiaalihuoltoon ja terveydenhuoltoon. Näitä kanteluita oli yhteensä yli 2 000. Tämä kertoo paljon sosiaali- ja terveydenhuollon nykyisistä haasteista.
Arvoisa puhemies,
Vuosi 2025 oli vuosi, jolloin henkilöstön vähimmäismäärää vanhuspalvelujen ympärivuorokautisissa palveluyksiköissä laskettiin heti vuoden alusta lähtien. Tästä vanhuspalvelulain muutoksesta käytiin vilkasta keskustelua, ja me sosiaalidemokraatit toimme esiin perusteluja tätä heikennystä vastaan.
Muutoksen myötä henkilöstömitoituksen on oltava vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden, kun se sitä ennen oli 0,65.
Se, mikä näyttää pieneltä erolta, vaikuttaa käytännössä merkittävästi konkreettisiin palveluihin ja hoivaan.
Kuten kertomuksessa todetaan, lain mukaan yksikön henkilöstömitoituksen on kuitenkin oltava vähimmäismitoitusta korkeampi kaikkina vuorokauden aikoina, jos asukkaiden palvelutarve sitä edellyttää.
Arvoisa puhemies,
Debatissa väitettiin usein, että tämä uusi vähimmäistaso olisi vain minimitaso ja että hyvinvointialueet saisivat ja voisivat, ja välillä jopa pitäisivät, ylläpitää parempaa tasoa. Tämän kertomuksen mukaan kaikissa kertomusvuonna tarkastetuissa yksiköissä henkilöstömitoitusta oli lainmuutoksen jälkeen laskettu uuteen minimiin tai lähelle sitä.
Tämä ei ole kovin yllättävää, kun otetaan huomioon kaikki hyvinvointialueisiin kohdistuneet leikkaukset. Ennen kuin tehdään näin suuria muutoksia, pitäisi tietenkin tehdä vaikutusten arviointi. Kertomuksessa kuitenkin todetaan, että ”tarkastuksilla saatujen tietojen ja tehtyjen havaintojen mukaan asukkaiden palvelujen tarvetta tai toimintakykyä ei ollut arvioitu ennen henkilöstömitoituksen laskemista”.
Tämä on vakava asia.
Hoidon tarve oli sama vuoden vaihtuessa, mutta henkilöstön määrä alennettiin uuteen minimiin. Tässä on hyvä muistaa ne hyvät perustelut, joiden vuoksi henkilöstömitoituksesta aikoinaan säädettiin.
Kertomuksessa todetaan, että oikeusasiamiehen mukaan henkilöstömitoituksen laskeminen ilman asianmukaista asukkaiden hoivan ja palvelutarpeen arviointia on lainvastaista.
Lohdullista on se, että oikeusasiamiehen kannanotot ovat johtaneet muutoksiin. Kertomuksessa tuodaan esiin muun muassa, että eräällä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toimipisteellä, eli Hoivakoti Lehmuskartanossa, on ryhdytty toimenpiteisiin, kuten henkilöstöresurssien lisäämiseen.
Ongelma on se, että hyvinvointialueiden tilanne ei saisi olla niin vaikea, että toiminta olisi jopa lainvastaista. Lain pitäisi myös olla sellainen, joka turvaa kaikille riittävät palvelut saldotiliä katsomatta.
Arvoisa puhemies,
Kertomukseen sisältyy myös tärkeä Ihmisoikeuskeskuksen toiminta. Siinä nostetaan esiin seuraavaa:
“Ihmisoikeusinstituution huolenaiheita olivat vammaisjärjestöjen rahoitusleikkaukset, sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset vammaisiin henkilöihin, palvelujen heikentyminen sekä esteettömyyden, saavutettavuuden ja työllisyyden edistämisen puutteet.”
Tämä on huoli, jonka myös me sosiaalidemokraatit olemme johdonmukaisesti nostaneet esiin koko tämän vaalikauden ajan. Hallituksen talouspoliittiset painotukset ja haavoitumassa asemassa oleviin ihmisiin kohdistuvat leikkaukset ovat epäinhimillisiä.
Hallituksen linja on ristiriidassa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean suositusten kanssa.
Näinä päivinä on käynyt ilmi, että tilanne voi ensi vuonna muuttua vieläkin vaikeammaksi, jos hallitus ei peruuta sote-järjestöjen valtionavustuksiin suunniteltuja uusia leikkauksia.
Järjestöt, kuten Kehitysvammaliitto, voivat joutua erittäin vaikeaan tilanteeseen. Mediassa olleiden tietojen mukaan ministeriön STEA-avustuksia koskevia kriteerejä ollaan hieman muuttamassa, mutta perusongelma säilyy, jos leikkausten mittakaavaa ei korjata.
On kummallista, kuinka samat puolueet, jotka sanovat kannattavansa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja sitä, ettei kenenkään pitäisi joutua kohtuuttoman vaikeaan asemaan, voivat väittää, että näin suuret, kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin kohdistuvat leikkaukset ovat taloudellinen välttämättömyys – samalla kun yhteisöveroa ollaan alentamassa useilla sadoilla miljoonilla euroilla.
Arvoisa puhemies,
Meidän on pystyttävä parempaan tässä maassa.
Ärade talman,
Till Riksdagens justitieombudsmans berättelse år 2025 hör även det viktiga Människorättscentrets verksamhet. Här lyfts fram följande:
“Människorättsinstitutionen var bekymrad över nedskärningarna i finansieringen till organisationer för personer med funktionsnedsättning, konsekvenserna av nedskärningarna i den sociala tryggheten för personer med funktionsnedsättning, den försämrade servicen samt bristerna i främjandet av tillgänglighet och sysselsättning.”
Detta är en oro som även vi socialdemokrater har lyft fram konsekvent under den här perioden. Regeringens ekonomiska prioriteringar och nedskärningar som drabbar människor i en utsatt position är inhumana.
Regeringens linje står i strid med rekommendationerna från FN:s kommitté för rättigheter för personer med funktionsnedsättning.
Nu i dagarna kan läget bekräftas bli ännu värre nästa år om regeringen inte inhiberar de nya nedskärningarna i tredje sektorns statsbidrag.
Organisationer från FDUV till Kehitysvammaliitto kan drabbas oerhört hårt. Enligt uppgifter i media justeras ministerns kriterier för STEA-bidrag en aning, men det grundläggande problemet kvarstår om nedskärningarnas omfattning inte korrigeras.
Det är märkligt, hur samma partier som säger sig stå för social rättvisa och för att ingen ska drabbas oskäligt hårt, täcks påstå att det är en ekonomisk nödvändighet att göra så här stora nedskärningar som drabbar de mest utsatta samtidigt som samfundsskatten ska sänkas för flera hundra miljoner euro.