Ilmastonmuutoksen torjuminen on demokratian puolustamista

Kolumni, Ydin-lehti nr.3 2026

Ilmastonmuutoksen torjuminen on demokratian puolustamista

Eurooppa lämpenee kaikista maanosista nopeimmin, ja tänä kesänä kuivuudet ja metsäpalot ovat piinanneet mannerta. Satoja tuhansia ihmisiä on jouduttu evakuoimaan, ja monet ovat kuolleet helteeseen. Aikoinaan ajattelin, että lisääntyvät äärisääilmiöt toimisivat herätyskellona, joka lisäisi tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja vauhdittaisi vihreää siirtymää. Valitettavasti näin ei ole käynyt – paitsi ehkä niissä maissa, jotka ovat vaarassa jäädä ensimmäisinä merenpinnan alle. EU ja monet jäsenmaat sen sijaan ottavat askeleita väärään suuntaan ja tuntuvat suorastaan heittävän bensaa liekkeihin.

Kun oikeisto pääsee valtaan, ensimmäinen uhri on usein ilmastopolitiikka – mitä oikeistolaisempi hallitus, sitä enemmän ilmastotoimia leikataan. Näemme tämän muun muassa Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja myös täällä Suomessa. Suomen päästökehitys ei ole ollut yhtä huonoa kuin Ruotsin, mutta tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että taloudellinen tilanteemme on haastavampi.

Taloudesta puheen ollen: väite, jonka mukaan vihreä siirtymä olisi liian kallis, ei kestä kriittistä tarkastelua. Meidän on sopeuduttava ilmaston lämpenemiseen, mutta sopeutuminen tulee aina kalliimmaksi kuin ajoissa tehdyt toimet. Näinä ”velkajarrun aikoina” on myös hyvä muistaa, ettei ilmastonmuutoksen torjumista voida lykätä siihen asti, että taloudellinen tilanne on parempi. Ihmiskunta on jo odottanut liian kauan, ja olemme vaarassa ylittää kohtalokkaita keikahduspisteitä.

Fossiilivoimien desinformaatiokampanjat digimaailmassa ovat tällä hetkellä yksi suurimmista haasteista. On syytä muistaa, että enemmistö haluaa vastuullista ilmastopolitiikkaa ja että tiedeyhteisön viesti on yksiselitteinen.

Yksi lohtu on se, että jokaisella asteen kymmenyksellä, jopa asteen sadasosalla, on merkitystä. Siksi ilmastotoimet eivät ole koskaan turhia, vaikka epäonnistuisimme Pariisin sopimuksen tavoitteissa. Mutta niin kauan kuin jatkamme olankohautuksella kohti useiden asteiden lämpenemistä, ei ole uskottavaa väittää, että panostamme turvallisuuteen ja kestävään talouteen.

Pitkällä aikavälillä vaakalaudalla ovat järjestäytyneiden yhteiskuntien tulevaisuus. Mutta jo tämän vuosisadan aikana ilmastokysymyksessä on kyse demokratian kohtalosta. Kuten ruotsalaisen Erika Bjerströmin kirjan nimi kuuluu: Demokratin dör i hettan (Demokratia kuolee helteessä). Niin kuolee myös rauha, jos annamme sen tapahtua. Nyt on korkea aika rikkoa ilmastohiljaisuus. Aktiivisuudessa on toivoa.

Johan Kvarnström

Kansanedustaja (SDP)

Raasepori