Luottamusta rakentamassa

Kvarnströmin kanta

Etelä-Uusimaa

Marraskuu 2025

Luottamusta rakentamassa

Marraskuu on ollut eduskunnassa työntäyteinen, mutta kuitenkin suhteellisen rauhallinen.

Olen keskustellut paljon rantaradasta ja länsiradasta, ja tehnyt siinä hyvässä hengessä yhteistyötä kollegani Henrik Wickströmin (rkp) kanssa.

Jätimme marraskuun alussa kirjallisen kysymyksen länsiradan kustannuksista sekä siitä, että rantarataa on käsiteltävä oikeudenmukaisesti. Kirjoittaessani tätä, emme ole vielä saaneet vastausta.

Haluamme molemmat pysäyttää niin kutsutun "tunnin junan". Hanke on jo hyväksytty Espoossa ja Turussa, mutta jää vielä nähtäväksi, mitä Kirkkonummella ja Salossa päätetään asiasta joulukuussa. Näiden kuntien kielteinen päätös vaikuttaisi ainakin aikatauluun.

Väite siitä, että länsirata vapauttaisi kapasiteettia rantaradalla, ei kestä lähempää tarkastelua. Olisi nimittäin laiha lohtu meidän alueellemme, jos tämä käytännössä tarkoittaisi kaukoliikenteen yhteyksien menettämistä länteen päin, ja lisäksi kallista laskua korvaavasta lähijunaliikenteestä.

Riippumatta siitä, miten länsiradan kanssa lopulta käy, rantarata tarvitsee panostuksia ja uusia kohtaamispaikkoja. Monien tulevien vuosien ajan rantarata on taatusti ainoa rautatieyhteys Helsingin ja Turun välillä.

Rantarataa on joka tapauksessa peruskorjattava kaikissa vaihtoehdoissa, lisäksi sitä on kehitettävä edelleen. Jo yksi uusi kohtaamispaikka toisi merkittävää positiivista vaikutusta – murto-osalla länsiradan kustannuksista.

Kantani tässä asiassa on selvä ja sama kuin ennenkin: ei kiitos länsiradalle, panostetaan sen sijaan nykyiseen rataverkkoon, johon on kertynyt vakavaa korjausvelkaa.

Kohti kasvua

Tällä viikolla keskustellaan koko Suomen suunnasta ja politiikan eri vaihtoehdoista, sillä oppositiopuolueet ovat julkaisseet omat vaihtoehtobudjettinsa.

SDP:n vaihtoehdon avainsanat ovat luottamus ja kasvu. Puolueen puheenjohtajan, Antti Lindtmanin sanoin, “luottamus on talouden parasta valuuttaa”.

Me ottaisimme vähemmän velkaa verrattuna hallituksen esitykseen, ja tekisimme aivan erilaisia arvovalintoja. Suurituloisten veronkevennysten sijaan me panostaisimme enemmän sote-palveluihin ja koulutukseen. Säästämme yli 500 miljoonaa euroa pitämällä ylimmät marginaaliverot nykyisellä tasollaan.

Ottaisimme käyttöön suhdanteisiin reagoivan suojaosan työttömyysturvaan, mikä kannustaisi osa-aikatyöhön. Hallituksen päätös poistaa asumistuen ja työttömyysturvan suojaosat oli virhe, ja sen inhimillinen kustannus on suuri.

Suomen taloudellinen tilanne on tosi haastavaa. Ilman kasvua on mahdotonta ratkaista yhtälöä. Tästä näkökulmasta hallituksen poukkoileva politiikkaa on ollut ongelmallinen investointiympäristölle. Esimerkkejä on monia, esimerkiksi datakeskusten veromuutokset, epävarmuus tuulivoiman tulevasta sääntelystä ja makeisvero.

Kasvu vaatii luottamusta, eikä vähiten työmarkkinoilla. Ihmisten pitää voida myös luottaa siihen, että turvaverkot toimivat, jos he jäävät työttömiksi. Tällä kaudella on heikennetty merkittävästi työttömyysturvaa, mutta se ei ole vähentänyt työttömyyttä.

Mekin leikkasimme, mutta eri kohteista kuin hallitus. Meidän listallamme on leikkauksia esimerkiksi Kela-korvauksista ja yritystuista.

Yksi uusi tulolähde olisi maankäyttösektorin muutosmaksun käyttöönotto metsäkadon ja päästöjen vähentämiseksi.

Talouden tasapainottamisessa pitää harkita myös verokeinoja, toki harkitusti, sillä tietyt veronkorotukset aiheuttaisivat myös haittaa. Olisi kuitenkin peruttava ainakin ne veronkevennykset, joiden kasvuvaikutukset ovat vähäpätöisiä. Niihin kuuluu hallituksen päätös tehdä kahden prosenttiyksikön alennus yhteisöveroon vuodesta 2027. Se on valtion talouden kannalta vastuuton teko ja lisää leikkausten tarvetta.

Kolme kannanottoa

Lopuksi vielä tuttuun tapaan muutamia kannanottoja:

On väärin, että EU-maat toisaalta tukevat Ukrainaa, mutta toisaalta rahoittavat edelleen Venäjän taloutta ostamalla siltä fossiilisia polttoaineita. Venäjän fossiilisista polttoaineostoista luopumista on suunniteltu, mutta vauhti on häpeällisen hidas.

Aselevosta huolimatta Gazan katastrofaalinen tilanne vaatii edelleen maailman huomiota ja Palestiinaan tarvitaan lisää humanitaarista apua.

Säästöpaineet eivät saa entisestään heikentää neurokirjon henkilöiden palveluja. Tämä on eduskunnan nepsy-verkoston kannanoton pääviesti, ja yhdyn tietenkin siihen. Riittävän rahoituksen ja oikeudenmukaisen lainsäädännön lisäksi tarvitaan joustavampi ja selkeämpi järjestelmä, jotta neurokirjon henkilöiden palvelut eivät olisi niin hajanaisia ja vaikeasti saavutettavia.

Johan Kvarnström

Kansanedustaja (SDP)

Raasepori