Oranssit päivät ympäri vuoden – miesten on aika kantaa vastuunsa
26.11.2025
Demarinaisten vieraskynässä Johan Kvarnström: Oranssit päivät ympäri vuoden – miesten on aika kantaa vastuunsa
Maailma tuntuu ajoittain hämmentävältä. Naisiin kohdistuva väkivalta on yhä laaja ja häpeällinen ongelma, joka kalvaa yhteiskuntamme perustuksia. Silti keskustelun painopiste ei aina ole siinä, miten väkivaltaa voitaisiin tehokkaimmin ehkäistä, vaan joudumme seuraamaan sivusta, miten ensimmäinen EU-maa jopa harkitsee irtautumista Istanbulin sopimuksesta. Tästä huolimatta emme saa lannistua – toivon pilkahduksia ja edistystäkin on näkyvissä.
Tiistaina 25.11. käynnistyi YK:n maailmanlaajuinen Oranssit päivät -kampanja, joka muistuttaa meitä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisen kiireellisyydestä. Samana päivänä julkaistiin myös Suomen uusi kansallinen Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2026–2033. Suunnitelmaan on syytä perehtyä tarkasti, sillä tarvitsemme jatkuvasti uusia ja kunnianhimoisia toimia väkivallan kitkemiseksi.
Miesten vastuu on kiistaton
Naisiin kohdistuva väkivalta on miesten vastuulla. Naisen pahoinpiteleminen ei ole miehekkyyttä, ei vahvuutta, ei mitään jaloa. Se on yksinkertaisesti törkeä rikos ja täysin moraaliton teko.
Siksi olen aidosti kiitollinen siitä, että yksi Suomen keskeisimmistä miespäättäjistä, pääministeri Petteri Orpo, otti tiistaina vahvasti kantaa:
“Jokaisen tytön ja naisen pitää saada tuntea olevansa Suomessa turvassa. Väkivallan ehkäiseminen vaatii asenteiden, rakenteiden ja lainsäädännön muuttamista.”
Allekirjoitan tämän täysin, vaikka muuten suhtaudun kriittisesti hallituksen politiikkaan.
Asenteiden muuttamiseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi perhevapaauudistuksella, joka on lisännyt isien perhevapaiden käyttöä ja vahvistanut tasa-arvoisempaa arkea.
Digitaalinen väkivalta ja naisviha kasvavat – mutta niin kasvaa myös vastarinta
Yksi tämän ajan polttavimmista haasteista on digitaalinen väkivalta ja naisvihamieliset liikkeet, jotka kasvavat sosiaalisessa mediassa. Ne saavat pontta oikeistopopulistisesta identiteettipolitiikasta ja sen tarjoamista yksinkertaistuksista.
Tämä näkyy myös laajemmin: trumpilainen retoriikka vähättelee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, ja esimerkiksi Latvian keskustelu Istanbulin sopimuksesta tapahtuu kulttuurisodan hengessä.
Sähköpostiini saapuu välillä viestejä, joissa vihastuneet miehet väittävät järjestävänsä kansainvälistä kampanjaa ”todellisen ongelman”, eli naisten väkivallan miehiä kohtaan, paljastamiseksi. Faktat kuitenkin kertovat aivan toista. Ongelma on, että globaalin oikeistopopulismin keskeinen strategia on hämärtää todellisuutta – tehdä kaikesta yhtä aikaa totta ja epätotta. Silloin katoaa pohja asialliselta keskustelulta.
Silti toivo elää – miehetkin ovat muuttumassa
Kaikesta tästä huolimatta maailmalla käydään myös rakentavaa keskustelua. Asenteet muuttuvat myös hyvään suuntaan. Yhä useampi mies uskaltaa puhua tunteistaan, kyseenalaistaa toksisuuden ja puolustaa turvallisuutta, välittämistä ja rakkautta. Se on valtavan tärkeää.
Toivon, että tulevaisuudessa Oranssit päivät eivät enää muistuta meitä siitä, kuinka monta uutta turvakotipaikkaa tarvitsisimme, vaan siitä, kuinka paljon työtä on jo tehty – ja kuinka lähellä olemme maailmaa, jossa turvakoteja ei enää tarvita lainkaan.
Kansanedustaja (SDP)
Raasepori