Länsi-Uusimaa häviäjänä uusien terveydenhuollon leikkausten luonnoksessa – mutta vaihtoehtoja on!
Länsi-Uusimaa häviäjänä uusien terveydenhuollon leikkausten luonnoksessa – mutta vaihtoehtoja on!
MIELIPIDEKIRJOITUS 6.2.2026
Kasvavat alueet ansaitsevat toimivan sote-rahoitusmallin
Hallituksen esitys uusista sosiaali- ja terveydenhuollon leikkauksista sekä rahoitusmallin uudistamisesta on nyt lausuntokierroksella. Emme vielä tiedä, miltä eduskunnalle annettava lopullinen esitys tulee näyttämään, mutta tässä vaiheessa luonnos osoittaa, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue olisi yksi suurista häviäjistä.
Kysymys koskee siis sekä sitä, miten resurssit jaetaan eri hyvinvointialueiden kesken, että sitä, kuinka suuria uusia leikkauksia kohdistetaan samanaikaisesti koko sektoriin. Ensi vuodelle kyse on 66 miljoonan euron leikkauksesta ja vuonna 2029 peräti 390 miljoonasta eurosta. Länsi-Uudenmaan osuus olisi 54 miljoonan euron leikkaus.
Se, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue joutuisi näin kovalle, johtuu siitä, että asukasmäärän merkitys rahoitusmallissa pienenisi. Esitysluonnokseen on tehtävä muutoksia, jotka huomioivat sen, että väkirikkailla ja kasvavilla alueilla on investoinneista johtuva kustannuspaine, vaikka nuorempi väestö tuottaakin asukasta kohden laskettuna pienemmät kustannukset. Lisäksi hyvinvointialueemme eri osat ovat hyvin erilaisia.
On selvää, että rahoitusmallia on kehitettävä, mutta vaikeuksissa oleville alueille olisi pitänyt myöntää lisäaikaa talouden tasapainottamiseen. Lisäksi niille olisi pitänyt antaa työrauha hallituksen lukuisten leikkausten sijaan. Ratkaisu ei voi olla se, että rahaa siirretään muilta alueilta, jotka ovat kyllä pärjänneet paremmin, mutta korkeaan hintaan.
Koko yhtälö helpottuu, jos Suomessa asetamme sosiaali- ja terveydenhuollon vahvemmin etusijalle. Taloudellisesta näkökulmasta tämä helpottaa pitkäjänteistä toimintaa ja painopisteen siirtämistä ennaltaehkäiseviin toimiin sekä varhaiseen hoitoon, jolloin kalliimpaa erikoissairaanhoitoa voidaan keventää. Kyse on investoinnista terveyteen. Tällöin voitaisiin myös välttää irtisanomisia aikana, jolloin tiedämme väestön hoitotarpeen kasvavan tulevina vuosina. Nyt näemme sen sijaan, että julkisen sektorin säästövaatimukset pahentavat työttömyyskriisiä ja lisäävät synkkää ilmapiiriä, joka toimii kasvun jarruna.
Kyse ei ole siitä, etteikö rahaa olisi, vaan priorisoinneista. Suomessa voimme vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa sen sijaan, että toteutamme noin 800 miljoonan euron suuruisen yhteisöveron alennuksen. Se on poliittinen valinta.
Johan Kvarnström
Kansanedustaja (SDP)
Raasepori