Kvarnström ja Wickström: Länsiradan kustannukset on julkaistava kokonaisuudessaan – Rantarataa on kohdeltava oikeudenmukaisesti

Kvarnström ja Wickström: Länsiradan kustannukset on julkaistava kokonaisuudessaan – Rantarataa on kohdeltava oikeudenmukaisesti 

Länsiuusmaalaiset kansanedustajat Johan Kvarnström (SDP) ja Henrik Wickström 

(r.) jättävät huomenna kirjallisen kysymyksen liikenne- ja viestintäministeri Lulu 

Ranteelle (ps.). Edustajat haluavat, että ministeriö kertoo avoimesti, mitä Väylävirasto on tuonut esille neuvotteluissa Länsiradasta, erityisesti todennäköisen kustannusten nousun osalta.

Ministeriön viimeviikkoisessa tiedotteessa todetaan muun muassa, että ”hankkeen 

kustannusarvioihin liittyy olennaisia riskejä”. 

Kvarnström ja Wickström katsovat, että rantarataa on jo pitkään kohdeltu 

epäoikeudenmukaisesti keskustelussa Helsingin ja Turun välisestä junayhteydestä. Heidän 

mukaansa on pyritty luomaan kertomus, jonka mukaan rantarata olisi mahdoton vaihtoehto, 

koska sen korjaaminen olisi liian kallista. Samalla he näkevät riskin, että Länsiradan 

todelliset kustannukset nousevat aiemmin arvioitua korkeammiksi. 

Alueellisen tasa-arvon näkökulmasta edustajat toivovat, että ministeriö 

julkaisee kustannusarviot kokonaisuudessaan ennen kuin kunnat tekevät päätöksensä. 

Kvarnström ja Wickström muistuttavat, että hallitus on toistaiseksi sitoutunut rahoittamaan 

vain Länsiradan kaksi ensimmäistä vaihetta, joten jatko on epävarmaa. Siksi he katsovat, että koko sopimus on julkaistava, jotta käy selvästi ilmi, mihin valtio tosiasiassa sitoutuu.

– Rantarata on Länsi-Uudenmaan yksi tärkeimmistä liikenneväylistä. Aikana, jolloin talous 

on tiukilla, kaikkia hankkeita on tarkasteltava huolellisesti. Kaikkien faktojen on nyt tultava 

julki. Hallitus on sitoutunut rahoittamaan vain Länsiradan kaksi ensimmäistä osaa, mutta 

samalla todennut, ettei lisää rahaa ole tulossa. Kuntien on tiedettävä todelliset kustannukset 

ennen päätöstä. Mutta yksi asia on selvä – parempi olisi panostaa rantarataan, jotta meillä 

olisi nopeasti toimiva Helsinki-Turku -yhteys, sanoo Wickström.

– On nurinkurista panostaa Helsingin ja Turun väliseen yhteyteen, kun meillä jo on rantarata, 

jota voitaisiin kehittää huomattavasti edullisemmin. On harkitsematonta ryhtyä 

miljardiluokan hankkeeseen kuten Länsirataan, samalla kun nykyisen infrastruktuurin 

korjausvelka kasvaa. Lisäksi Länsi-Uudenmaan kuntien vaikutuksia ei ole otettu lainkaan 

huomioon, sanoo Kvarnström.

Edustajat kiittävät hallitusta siitä, että se nyt panostaa 80 miljoonaa euroa rantarataan. 

Edellinen hallitus osoitti 40 miljoonaa euron määrärahan radan parantamiseen sekä yli 60 

miljoonaa euron rahoituksen Hanko–Hyvinkää-radan sähköistämiseen, mikä vahvisti myös 

rantaradan elinvoimaa. 

Kvarnström ja Wickström haluavat nyt, että rantaradan kiireellisimmät ongelmat korjataan ja 

että junien kohtauspaikkakehitetään Kirkkonummen ja Siuntion välille. Tämä investointi 

maksaisi alle 200 miljoonaa euroa. Pitkällä aikavälillä toinen kohtauspaikka voitaisiin 

rakentaa Karjaan ja Inkoon välille.

Edustajat toivovat myös, että Lohja saa tulevaisuudessa oman raideliikenneyhteyden, mutta 

pelkäävät, että kustannukset ovat tällä hetkellä liian korkeat. Yhtenä vaihtoehtona he nostavat esiin pistoraiteen rakentamisen rantaradalta Lohjan keskustaan.

Kvarnström ja Wickström toivovat, että hallitus ottaisi nyt kantaa myös rantaradan 

junaliikenteeseen. Heidän mukaansa ei ole hyväksyttävää, että tulevaisuudessa kaikki 

kaukojunaliikenne ohjattaisiin rantaradalta uudelle radalle. Tämä olisi heidän mielestään 

merkittävä isku erityisesti Raaseporille.

He vaativat, että rantaradan junaliikenne turvataan siten, että valtio sitoutuu ostamaan 

junaliikennettä rantaradalla Turun ja Helsingin suuntaan. Samalla tulisi lisätä Helsingin ja 

Hangon välisten junavuorojen määrää, jotta alueen ja koko Suomen kehitys vahvistuisi.

– Väite, että Länsirata vapauttaisi kapasiteettia rantaradalla, ei lohduta niitä kuntia, jotka ovat 

vaarassa menettää kaukojunaliikenteensä ja saada heikentyneet yhteydet Turkuun sekä 

mahdollisesti uudet suuret kustannukset lähiliikenteestä. Tämä on tärkeä alueellinen 

kysymys, mutta myös kansallinen. Suurin osa suomalaisista tuskin haluaa, että uusi rata 

rakennetaan miljardien eurojen kustannuksella, kun Suomella on nyt niin paljon muita 

tarpeita, sanoo Kvarnström.

– Taistelu ei ole vielä ohi. Meidän länsiuusmaalaisten on nyt turvattava tuleva 

junaliikenteemme sekä Helsinkiin että Turkuun. Tarvitsemme myös lisää lähijunia Helsingin 

ja Hangon välille. Länsi-Uudellamaalla on paljon potentiaalia vihreässä siirtymässä ja 

puolustusteollisuudessa. Näyttää siltä, että alueen elinvoimaa pyritään tietoisesti 

heikentämään. Tätä emme voi hyväksyä, sanoo Wickström.