Anföranden om arbetslöshetskrisen - Puheenvuoroja työttömyyskriisistä

Eduskunta, riksdagen 24.2.2026. Johan Kvarnström:

Puheenvuoro, anförande 1/3:

Ärade talman,

Vi har sannerligen en arbetslöshetskris i Finland, med högst arbetslöshetsgrad i hela EU. Det här är ett faktum som borde få regeringen att både tänka om och agera kraftfullt med passande konjunkturella åtgärder och medmänsklighet.

Arvoisa puhemies,

Keskustelussa työttömyydestä on tärkeää nähdä ihmiset tilastojen takana. Meidän on asetuttava sen asemaan, miltä voi tuntua menettää työnsä.

Kun minut irtisanottiin työstä reilut yhdeksän vuotta sitten, se oli henkisesti raskasta: uusi asuntolaina ja lapsiperhe lisäsivät paineita. Käytännössä ongelmia aiheuttivat omavastuupäivät sekä tuen takautuvuus.

Positiivista järjestelmässä oli tuolloin työttömyyspäivärahan suojaosa joka mahdollisti osa-aika-työtä.

Tällä kaudella tukeen on tehty useita heikennyksiä, kuten lapsikorotuksen poisto.

Hallitus on myös valitettavasti poistanut suojaosan ja omavastuuaikaa on pidennetty – ilman toivottuja vaikutuksia. Joten kysyn,

Uskotteko te todella, että ihmiset ovat työttöminä siksi, että tukien varassa eläminen on liian helppoa? Vaikka työttömien määrä on moninkertainen avoimien työpaikkojen määrään verrattuna?

Puheenvuoro, anförande 2/3:

Arvoisa puhemies, ärade talman,

Tässä työttömyyskriisiä käsittelevässä keskustelussa meidän on nähtävä tilastojen takana olevat ihmiset, heidän perheensä sekä kotitalouksien arki, joka jää teoreettisen väittelyn varjoon.

Työpaikan menettäminen on useimmille erittäin epämiellyttävä kokemus, myös niille, jotka ovat melko varmoja siitä, että pääsevät nopeasti jaloilleen. Epävarmuus on aina läsnä, ja on ahdistavaa olla tilanteessa, jossa joku toinen tekee puolestasi niin elämän kannalta ratkaisevia päätöksiä.

Tämä hallitus näyttää nyt ajattelevan, että ongelma ratkeaa heikentämällä tukia. Ihmiset eivät kuitenkaan ole työttömiä siksi, että tukien varassa eläminen olisi liian helppoa. Jos näin olisi, kriisi olisi hallituksen työttömyysturvaleikkausten myötä lieventynyt. Näin ei ole käynyt – päinvastoin, työttömyys on kasvanut. Ihmiset ovat työttömiä, koska heidät on irtisanottu ja koska työpaikkoja ei ole; työnhakijoiden määrä on moninkertainen suhteessa avoimiin työpaikkoihin.

Vaikka julkiselta sektorilta irtisanotut muodostavat prosentuaalisesti pienen osan työttömistä, kyse on silti erittäin monista ihmisistä. Esimerkiksi hyvinvointialueiden viime vuonna tekemät yli tuhannen henkilön irtisanomiset vaikuttavat koko yhteiskunnalliseen ilmapiiriin.

Aiemmin saattoi ajatella, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on aina töitä, etenkin väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa. Kun myös tämä ala joutuu vähärahoituksen vuoksi irtisanomaan työntekijöitä, se heikentää väestön luottamusta ja lisää huolta.

Näin laaja työttömyyskriisi on tragedia, johon tulisi suhtautua paljon vakavammin. Kriisitietoisuus näyttää kuitenkin olevan huolestuttavan vähäistä.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on poistanut lapsikorotuksen työttömyysetuudesta, lisännyt omavastuupäivien määrää ja poistanut suojaosan.

Kollegani Anette Karlssonin kanssa olemme jättäneet kirjallisen kysymyksen suojaosan palauttamisesta, mutta valitettavasti ministerin vastaus oli kielteinen.

Nyt tiedämme varmuudella, miten kielteisesti hallitus suhtautuu SDP:n malliin, jossa suojaosa palautettaisiin, mutta sidottaisiin työllisyystilanteeseen.

Tarvitsemme lisäksi enemmän palkkatukea, tarvitsemme rekrytointiverohyvitystä, ja meidän on nostettava arvonlisäveron alarajaa. Meidän on rakennettava uudelleen luottamusta koko yhteiskunnassa ja erityisesti työmarkkinoilla. Meidän on lisättävä mahdollisuuksia opiskella työnhakijana.

Meidän on myös korjattava se epäoikeudenmukaisuus, että kuntia rangaistaan taloudellisesti, jos ne eivät onnistu työllistämään työnhakijoita silloinkin, kun se ei ole mahdollista työpaikkojen puutteen vuoksi. Hallitus on alirahoittanut TE-uudistuksen ja sillä on vastuu reagoida vallitsevaan tilanteeseen.

Hyvä hallitus, oletteko valmiita tukemaan kuntien työllisyyspalveluja enemmän, jotta useampi ihminen pääsisi työllistymään ja samalla autettaisiin kuntien taloutta – mikä toisi mukanaan useita myönteisiä vaikutuksia?

Ärade talman, 

I den här diskussionen om arbetslöshetskrisen måste vi se människorna bakom all statistik, familjerna bakom statistiken, hushållens verklighet som råder bakom den teoretiska debatten.

Att bli uppsagd från jobbet är för de allra flesta en väldigt obehaglig upplevelse, även för de som är ganska säkra på att landa på fötterna snabbt igen. En osäkerhet infinner sig alltid och det är obekvämt att vara i en situation där någon annan fattar så livsavgörande beslut för en.

Nu verkar den här regeringen tänka att problemet åtgärdas om stöden försvagas. Men folk är inte arbetslösa för att det är för lätt att leva på stöd. I så fall hade den här krisen blivit mindre i och med regeringens nedskärningar i arbetslöshetsstödet.

Men det har gått tvärtom, arbetslösheten har ökat. Människor är arbetslösa för att de blivit uppsagda och för att det inte finns jobb, för att antalet arbetssökande är mångfaldigt i förhållande till antalet lediga arbetstillfällen.

Även om de som blivit uppsagda från offentliga sektorn den här perioden utgör bara en procentuellt sett relativt liten del av de arbetslösa så är handlar det om väldigt många människor och det faktum att till exempel välfärdsområdena sade upp över tusen personer ifjol är sådant som påverkar hela samhällsklimatet.

Förr kunde folk tänka till exempel att inom social- och hälsovården finns det nog alltid jobb, speciellt med tanke på att behovet växer år för år med vår åldrande befolkning. Då även denna sektor säger upp folk på grund av underfinansieringen så påverkar det sinnesstämningen och tillförsikten hos en stor del av befolkningen. Det skapar en känsla av oro och osäkerhet.

En så här omfattande arbetslöshetskris utgör en tragedi som borde tas på större allvar. Krismedvetenheten verkar lysa med sin frånvaro.

Puheenvuoro, anförande 2/3:

Arvoisa puhemies, ärade talman,

Erityisen huolestuttavaa tässä työttömyyskriisissä on pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Pitkäaikaistyöttömyyden kohdatessa kynnys palata työelämään nousee. Juuri siitä näkökulmasta hallituksen suhdanneluonteiset toimenpiteet ovat riittämättömiä. 

Nuorisotyöttömyys on myös ilmiö, jonka pitäisi saada kaikki hälytyskellot soimaan. Hallituksen toimenpiteet ovat riittämättömiä. Työllistämissetelit ovat sinänsä hyvä toimenpide, mutta ne otetaan käyttöön tarpeettoman byrokraattisella ja hitaalla mallilla sekä aivan liian suppeassa laajuudessa. Määräraha riittää vain pieneen osaan niitä tarvitsevia.

Tarvittaviin toimiin ryhtymisen lisäksi hallituksen tulisi pidättäytyä tilanteen pahentamisesta. Työttömyysturvan heikentäminen tällaisina aikoina luo pelkoa työpaikan menettämisestä, mikä luonnollisesti johtaa varovaisuuteen ja hillitsee talouttamme. On rationaalista pyrkiä kartuttamaan suurempi puskurivara, jos aikaa leimaavat irtisanomiset.

Me sosialidemokraatit katsomme, että tie kokoaikatyöhön kulkee sen kautta, että ihmisille annetaan enemmän mahdollisuuksia tehdä edes jonkin verran työtä. Osa-aikatyö on usein ensimmäinen askel takaisin työelämään. Tässä vaikeassa tilanteessa tarvitsemme enemmän työkaluja, ei vähemmän.

Suojaosa oli oikeudenmukainen, joustava ja toimiva ratkaisu. Se toi turvaa ja mahdollisti lyhyidenkin työsuhteiden vastaanottamisen ilman oman talouden vaarantumista. Se auttoi ihmisiä säilyttämään yhteyden työelämään ja vähensi pitkäaikaistyöttömyyden riskiä.

Ärade talman,

Regeringens konjunkturella åtgärder är otillräckliga. Det är särskilt oroväckande att långtidsarbetslösheten ökar. För de som drabbas av långtidsarbetslöshet höjs tröskeln för att återvända till arbetslivet.

Ungdomsarbetsösheten är också ett fenomen som borde få alla larmklockor att ringa. Regeringens åtgärder är otillräckliga. Sysselsättningssedlarna är givetvis en i sig god åtgärd, men de införs enligt en onödigt byråkratisk och långsam modell och i alltför liten omfattning. Anslaget räcker endast till en liten bråkdel av de behövande.

Förutom att skrida till nödvändiga åtgärder borde regeringen låta bli att förvärra läget.

Att göra försvagningar i arbetslöshetsskyddet i sådana här tider skapar en rädsla för att mista jobbet, vilket helt naturligt leder till återhållsamhet som hämmar vår ekonomi. Det är rationellt att försöka spara ihop en större buffert om tiden präglas av uppsägningar.

Vi socialdemokrater menar att vägen till heltidsjobb går genom att människor får fler chanser att arbeta ens lite. Deltidsarbete är ofta det första steget tillbaka till arbetslivet. I detta svåra läge behöver vi fler verktyg, inte färre.

Skyddsbeloppet var en rättvis, flexibel och fungerande lösning. Det gav trygghet och gjorde det möjligt att ta emot kortare jobb utan att riskera sin egen ekonomi. Det hjälpte människor att behålla kontakten till arbetslivet och minskade risken för långtidsarbetslöshet.

Arvoisa puhemies,

Voittaaksemme nykyisen työttömyyskriisin tarvitaan yhteistyötä. Tällaisessa vaativassa tilanteessa olisi tärkeää, että kaikki asiaankuuluvat toimijat pohtisivat yhdessä ratkaisuja. Työmarkkinajärjestöillä on tässä luonnollisesti keskeinen rooli, mutta hallituksen yksipuolinen työelämäpolitiikka vaikeuttaa tätä roolia.

Arvoisa puhemies,

On valitettavaa, että osa hallituksesta vähättelee työttömyyskriisiä väittämällä sen koskevan ensisijaisesti maahanmuuttajia.

Ensinnäkin, tämä ei pidä paikkaansa.

Toiseksi: miksi työttömyyskriisi olisi vähemmän vakava, jos väite siitä, että se koskee ensisijaisesti maahanmuuttajia, olisi totta? Tällainen ajattelutapa kertoo kummallisesta ihmisnäystä.

Ärade talman,

Det är olyckligt att en del inom regeringen viftar undan arbetslöshetskrisen med motiveringen att den främst skulle gälla invandrare.

För det första så stämmer det inte.

För det andra: varför vore arbetslöshetskrisen mindre allvarlig om det hade stämt att den främst gällde invandrare? Ett sådant tankesätt vittnar om en märklig människosyn.