Nuorten tilanne on otettava vakavasti

Kvarnströmin kanta

Etelä-Uusimaa

Kesäkuu 2026

Nuorten tilanne on otettava vakavasti

Koulujen kesälomat ovat täydessä vauhdissa, mutta valitettavasti liian monella lapsella ja nuorella on vapaa-aikaa enemmän kuin he itse haluaisivat: moni tekisi kesällä mielellään töitä, mutta työpaikkoja ei ole riittänyt läheskään kaikille. Kesätöitä hakevia nuoria on huomattavasti enemmän kuin tarjolla olevia työpaikkoja. Nuorten suurin huoli liittyykin juuri työllisyyteen, eikä syyttä – nuorisotyöttömyys on hälyttävän korkealla tasolla, 21,6 prosentissa.

Nuorten usko tulevaisuuteen on horjunut, ja tämä on koko Suomen ongelma.

Aiemmin nuoret ovat voineet luottaa siihen, että kouluttautumalla on mahdollista päästä kiinni työelämään. Enää tällaisia takeita ei ole. Ammatti, joka vielä viisi vuotta sitten vaikutti turvalliselta valinnalta, voi nyt olla uhattuna esimerkiksi tekoälyn vuoksi. Tämä epävarmuus yhdistettynä siihen, että opiskelijat joutuvat ottamaan yhä enemmän opintolainaa, on huolestuttavaa tilanteessa, jossa koulutustason nostaminen on entistä tärkeämpää. On selvää, että tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää, että yhä suurempi osa ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon.

Opiskelija-asuntoja tarvitaan lisää, sillä niistä on jo nyt pulaa. Kohtuuhintainen asuminen on keskeinen osa opiskelijoiden toimeentuloa, ja asumiskustannukset kuormittavat monen taloutta merkittävästi. On nurinkurista, että hallitus on käytännössä melkein lopettanut uusien opiskelija-asuntojen rakentamisen tukemisen.

Orpon–Purran hallitus on valitettavasti heikentänyt opiskelijoiden taloudellista asemaa ja suunnittelee lisäksi maksullisia tutkintoja avoimiin korkeakouluihin.

Haluan varoittaa tästä kehityksestä, sillä se vaarantaa koulutuksen yhdenvertaisen saavutettavuuden, joka on yksi Suomen keskeisistä vahvuuksista.

Nuorten tulevaisuudenuskon horjuminen on tämän kuun välikysymyksen aihe eduskunnassa, ja myös tällä kertaa äänestän hallituksen epäluottamuksen puolesta.

Monet hallituspuolueet puhuvat kauniisti lapsiperheiden puolesta, mutta teot kertovat muuta: hallituksen sopeutustoimien arvioidaan ajavan noin 30 000 lasta köyhyysrajan alapuolelle.

Kesän alussa lapsilisät ovat nousseet keskusteluun kahdesta syystä. Ensinnäkin eräs työryhmä ehdotti, että lapsilisää maksettaisiin jatkossa myös 17-vuotiaista. Ehdotus olisi kustannusneutraali, mikä tarkoittaisi sitä, että lapsilisän määrä olisi sama jokaiselle lapselle. Toiseksi tuoreessa raportissa todetaan, että lapsilisien reaaliarvo on heikentynyt merkittävästi, koska etuutta ei ole sidottu indeksiin.

Keskustelu on tervetullut ja tärkeä. Asiassa on edettävä tutkimustietoon ja faktoihin nojaten sekä lasten ja perheiden etu edellä.

Kastraatiokiellosta ei pidä luopua

Kesäkuussa olemme äänestäneet myös monista muista tärkeistä aiheista, esimerkiksi sikojen kirurgisen kastraation kiellosta luopumisesta. Aina kun Suomeen saadaan oikeistohallitus, se on huono uutinen eläinten hyvinvoinnille. Näin on tälläkin kertaa.

Hallitus lakkautti kautensa alussa eläinsuojeluasiamiehen tehtävän, ja nyt se on päättänyt luopua myös kastraatiokiellosta, vaikka siirtymäaika oli pitkä ja ulottui vuoteen 2035 asti.

Tanska, joka on merkittävä sianlihan viejämaa, aikoo sen sijaan luopua kirurgisesta kastraatiosta vuoteen 2030 mennessä.

Kielloista puheen ollen: puolustusvaliokunta on saanut mietintönsä valmiiksi ydinasekiellosta luopumisesta, ja hallituspuolueet sekä Keskusta tukevat hallituksen esitystä. Vastustan tätä edelleen vahvasti niistä syistä, joita olen aiemmin tuonut esiin näillä palstoilla ja jotka on kirjattu myös vastalauseisiin.

Lopuksi kuitenkin pari hyvää uutista.

Suomen taloudessa näkyy vihdoin joitakin valonpilkahduksia, mikä on enemmän kuin tervetullutta. Samalla on kuitenkin syytä pitää jalat maassa. Rima on tällä hetkellä niin matalalla, ettei edes maltillinen talouskasvu yksin riitä. Se ei myöskään poista sitä tosiasiaa, että maassamme on edelleen vakava työllisyyskriisi.

Viime kuun kolumnin lopussa otin kantaa valtatie 25:n puolesta ja toivoin, että tie huomioitaisiin paremmin Väyläviraston tulevassa investointiohjelmassa. Ja niinhän siinä kävi. Valtatie 25 on nostettu aiempaa korkeammalle prioriteettilistalla, ja ohjelmaan sisältyy 118 miljoonan euron investointiesitys tuleville vuosille.

Ohjelma siirtyy nyt lausuntokierrokselle, ja on äärimmäisen tärkeää, että tämä panostus säilyy mukana lopullisessa ohjelmassa ja toteutuu mahdollisimman pian.

Lopuksi haluan toivottaa Hyvää Juhannusta teille kaikille!

Johan Kvarnström

Kansanedustaja (SDP)

Raasepori